Ruokavaliosta

Eilen aloitin nyt sitten vihdoin noudattamaan normaalia ruokavaliotani! En ole ihminen, joka siirtäisi asioita huomiseen, maanantaihin tai ensi viikkoon tai kuukauteen, mutta nyt viime viikkojen aikana minusta on kuoriutunut pieni siirtelijä. Ilman urheilua ja normaaleita rutiinejani minun on ollut todella vaikea noudattaa edes jonkinnäköistä järkevää ruokailurytmiä. Aamupala on pysynyt onneksi sentään koko tämän viime kuukauden normaalina, mutta muuten olen kyllä syönyt ihan kummallisesti.

Noudatan enemmän ja vähemmän vegaanista ruokavaliota, niin olen tehnyt vuodesta 2010 lähtien. Pyrin aina kotona kokkaamaan täysin vegaanisesti ja siinä onnistunkin aina, mutta nykyään en ole enää niin tarkka muualla syömisestä. Ravintoloissa valitsen vegaanisen vaihtoehdon jos sellainen tarjolla on, mutta en saa enää huonoa omaatuntoa, jos söisinkin esimerkiksi juustoa.

Aina suomilomillani, kun olen vanhempieni luona tai mökeillämme, annan itselleni luvan syödä juustoja, ne ovat vähän heikko kohtani, varsinkin Suomessa, kun siellä on niin hyvää leipää, jonka kanssa juustoa nyt vain kuuluu olla. Käyn Suomessa kuitenkin vain kaksi kertaa vuodessa ja ravintoloissakin tulee syötyä vain harvoin, joten ruokavalioni on kyllä hyvinkin vegaaninen. En käytä itsestäni sanaa vegaani, sillä en todellakaan ole tarpeeksi tarkka ja esimerkiksi ratsastusvarusteeni (satulat, saappaat,...) ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan nahkaa, joten täysin vegaania minusta ei koskaan tule saamaan. Syön vegaanisesti alunperin terveydellisistä syistä, mutta aina vain enemmän myöskin eettisistä syistä. Silti tulen aina pysymään melkein vegaanina, sillä en näe itselleni tarpeelliseksi ruveta tuossa asiassa yhtään enemmän extremeksi.

Viime vuonna, kun rupesin treenaamaan enemmän, halusin vielä toisen mielipiteen ruuistani ja lähdin personal trainer ja ravintoneuvoja Maxin puheille. Max vähensi ruokamääriäni, mutta muuten olin kyllä ihan oikeilla jäljillä, proteiinia sain tarpeeksi, kuten kaikkea muutakin. Veriarvoissani ei ole koskaan ollut mitään sanomista, joten olen aina onnistunut antamaan kropalleni kaiken tarpeellisen vegaanisen ruokavalion kautta. Aina välillä saan ihmetteleviä katseita, että kuinka oikein pystyn treenaamaan niin paljon "vain" vegaanisen ruokavalion kanssa, enkö muka saa liian vähän proteiinia.. Näille ihmisille näytän habani ja kysäisen, että näyttääkös se siltä, ettei protskuja ole tullut syötyä tarpeeksi..

Nyt kun valmistaudun treenauksen aloittamiseen, yritän taas palata vanhoihin ruokailutapoihini, mutta tästä lähtien yritän kyllä suurentaa ruokamääriäni taas hiukan, varsinkin rankempina treenipäivinä. Alan olemaan aikamoisen täpinöissäni treenin aloituksen suhteen!

Jatkossa tulen varmasti tekemään ruokapostauksia, kuhan nyt vain pääsen taas kunnolla rutiinieni pariin!