Alusta - taas ...

Nyt on taas melkoinen urheilutauko takana, kun kuten asiaan kuuluu, sain tietysti Lontoonreissulla flunssan, joka jatkui pari viikkoa aika pahana. Kun en kerta voinut urheilla ja minulla oli koulusta ja töistä sopivasti pitkä viikonloppu vapaana, lähdin vielä reissuhimoissani käymään Suomessakin. Suomireissuilla annan itselleni luvan syödä ihan mitä mieli tekee, sillä Suomessa nyt vain sattuu olemaan niin hyvää ruokaa, että parin päivän syömisputken ei luulisi haittaavan mitään. Rakastan ruisleipää ja muutenkin suomalaisia leipiä. Mikään ei voita Ruispaloja, joten viime viikonlopun ruokavalio oli hyvin ruisleipäpainoitteista.

No, vaikka mieli sanoi, että se olisi ollut hyvä idea, kroppa rupesi vastustelemaan kahden päivän jälkeen. Viime maanantaina kärsin ihan järjettömästä migreenistä ja lensin tiistaina kotiin aivan raatona. Nukuin koko tiistain, keskiviikon ja vielä torstainakin nukuin reilusti yli puolet vuorokaudesta. Torstaina uskaltauduin kyllä salille parin viikon tauon jälkeen, mutta kroppani ei ollut edelleenkään ihan samaa mieltä treenaamisesta. Treeni sujui kyllä mainiosti, mutta yöllä minulle iski taas migreeni. Tällä kertaa niin vahva, että jouduin perjantaina muutamaksi tunniksi tiputukseen, kun muu, kuin suoraan suoneen laitettava kipulääke ei enää auttanut.

Perjantaisen sairaalareissun jälkeen iski todellisuus taas päin naamaa ja tajusin, että minun täytyy saada taas elämääni kunnon rytmi. Viimeisen reilun kuukauden aikana olen käynyt kolmella reissulla, joten rytmini on häiriintynyt aikalailla. Siksi ei taida olla erityisen kummallista, että migreenini ovat palanneet. Nyt täytyy ehdottomasti ryhdistäytyä kunnolla ja palata normaaleihin, todella tarkkoihin rytmeihini.

Ihmiset usein kysyvät minulta, että miksi urheilen ja miksi olen niin tarkka elämäntavoistani. Suurin syy on se, ettei kroppani toimi muulla tavalla, kuin tarkoilla rajoituksilla. Migreeni on kohdallani niin vaikea, että koko elämän kontrollointi sen poissapitämiseksi riittää motivoimaan aikamoisen hyvin. Viime vuoden migreenit voin laskea kahden käden sormin, sitä ennen pelkästään kuukaudessa niitä oli enemmän, kuin nyt täyden elämäntaparemontin jälkeen kokonaisen vuoden aikana. Aika hyvä esimerkki siitä, että migreeni todellakin on mahdollista saada kuriin/helpottumaan muillakin tavoin, kuin estolääkityksin (jota itsekin olen popsinut
reilun vuoden).

Tänään sain itseni onneksi jo aamulenkille ennen töitä ja tuntia ennen, kuin herätyskelloni olisi edes soinut. Kroppa taitaa siis jo pyytää päästä liikkeelle, kun sateisenakin sunnuntaiaamuna ennen 10h työpäivää oli todella helppo saada itsensä lenkkipolulle. Oli kyllä aivan ihanaa, kesäaamut, vaikka ne olisivatkin sateisia, ovat kyllä jotenkin niin rauhoittavia. Rakastan kesää ja sitä, että voi jo aikaisin aamulla lähteä t-paidassa pihalle, eikä tule viileä, vaikka olisi hikoillutkin.

Kuten tämän kevään aikana on tullut noin tuhat kertaa sanottua, nyt on hyvä taas aloittaa. Ehkä tällä kertaa ei tule esteitä ja saan oikeasti kropan siihen kuntoon, kuin sen kuuluu olla. :)

Viime viikon sunnuntaina mökillä Suomessa :) aika täydellinen päivä!