Muuttohommien ohessa treeni on ruvennut sujumaan todella hyvin. Pysyin päätöksessäni, että aloitan kunnon treenin vasta helmikuun alussa ja olen todella tyytyväinen, että maltoin odottaa vielä sen pari viikkoa. Nyt normaalia treeniä on takana pari viikkoa ja voin kyllä sanoa, että kroppa kiittää. Treeni kulkee älyttömän hyvin, niin hyvin, että olen taas joutunut hiukan jarruttelemaan itseäni. Olen kuitenkin pitänyt nyt todella tarkasti kiinni niistä kahdesta kevyemmästä päivästä viikossa, joista toisena en tee yhtään mitään.
Tämän viikon treeneihin olen todella tyytyväinen, vaikka onkin tullut tehtyä vähän enemmän, kuin olisin suunnitellut. Urheilu vaan sattuu olemaan se tapa, jolla saan asioita käsiteltyä ja tällä viikolla pääni on saanut käsitellä asioita vähän liikaa. Kuitenkin viikkoon on mahtunut myös yksi täysi vapaapäivä, joten homma on kuitenkin pysynyt hallussa.
Maanantaina kävin ensin TRX-treenissä, joka nyt vihdoin sujuu, kuten ennen. TRX:n jälkeen menin vielä salille treenaamaan koko kropan kunnolla läpi. Minulle harvoin tulee lihakset aroiksi, mutta tiistaina huomasin selvästi, että varsinkin jalat ja pakarat olivat todella joutuneet hommiin. Yhteensä kahden ja puolen tunnin treenaamisen jälkeen olin melkoisen puhki, mutta kroppa teki todella hyvin mukana.
©Nelli Paakkanen // MyBootcamp |
Keskiviikkona jalat pääsivät taas hommiin ja tein kyllä ehdottomasti parhaimman treenin pitkään aikaan. Vähitellen pystyn taas nostamaan painoja ja fiilis on kyllä aivan mieletön, kun jo näin lyhyessä ajassa kroppa on palautunut ja ruvennut kehittymään melkoista vauhtia. Koska pääni tarvitsi vielä jotakin aivotonta tekemistä, poljin jalkatreenin jälkeen vielä 20km.
Eiliselle olin oikeastaan suunnitellut vapaapäivän, mutta illalla lähdin silti vielä tekemään kevyen cardiotreenin. Nyt sykkeet pysyvät jo todella paljon matalammalla, joten kuntoni on palautunut normaalille tasolle. Hitaasti, mutta varmasti sitten taas parantamaan kuntoa, mutta nyt täytyy olla tyytyväinen siihen, että treenin aloittamisen jälkeen kesti vain vajaa kuukausi saada itseni sille tasolle, jolla olin ennen ylikuntosekoiluja.
Tänään kävin ennen töitä treenaamassa yläkropan ja taas tuli huomattua, etten oikeasti ole aamu-urheilija. Voin kyllä juosta tai pyöräillä helpostikin aamulla, mutta punttikselle minulla ei ole aamuisin asiaa. Ihan ok treeni kyllä, mutta voimatasoni ovat aina illalla paremmat. Mistä lie johtuu, mutta aamuisin en todellakaan jaksa samalla tavalla, kuin iltapäivällä tai illalla. Usein kuulen ihmettelyä, kun kerron iltaisin yhdeksän jälkeen lähteväni salille, kun muut ihmiset rupeavat suunnittelemaan nukkumaanmenoa. Olisihan se kätevää käydä aina aamuisin salilla, niin saisi päivän hyvin käyntiin, mutta minkäs sille voi, jos iltaisin kroppa on paljon voimakkaampi ja saan treenistä paljon enemmän irti.
Ensi viikolla minulla on onneksi netti taas käytössä, joten pääsen taas ahkerammin kirjoittelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti